Siirry suoraan sisältöön

Kuluttajan opas

Kansallismielinen: suosi suomalaista, vältä vierasta! Kuluttajan oppaaseen on koottu ohjeita vastuulliseen ostosten tekoon. Onko sinulla lisättävää, oikaistavaa tai päivitettävää, haluatko jakaa vinkkisi? Ota yhteyttä: [email protected].

Suosi suomalaista

Avainlippu-tunnus. ® Suomalaisen Työn Liitto.

Suosi Suomessa valmistettuja, suomalaisten tekemiä tuotteita ja palveluita, joiden ostamisesta rahat pysyvät kotimaassa.

Suomalaisia tuotteita on koottu verkkosivulle SuomessaTehty.fi. Sivustolta voi etsiä kotimaisia tuotteita tuoteryhmittäin tai valmistajan mukaan.

Suomalaisen Työn Liitto ylläpitää Avainmerkki-tunnusta, jonka avulla näkee kätevästi, että tuote tai palvelu on valmistettu Suomessa.

Yritysrekistereistä näkee usein yritysten päättäjätietoja, joista voi yrittää henkilöiden nimistä päätellä, onko yrityksestä vastuussa suomalainen vai ulkomaalainen. Jos valittavana on esimerkiksi useita saman alan yrityksiä, voi etukäteen hakea yritysten nimet Fonectan Finder-palvelusta ja katsoa, onko Päättäjätiedot-osion Vastuuhenkilöt-listauksessa suomenkielisiä vai ulkomaisia nimiä.

Vältä venäläisiä tuotteita

Venäjä on Suomelle relevantein sotilaallinen uhka, se miehittää osaa Suomen alueista ja sortaa suomensukuisia kansoja. Venäläisiä tuotteita kannattaa boikotoida kokonaisuudessaan. Venäläiset kulutustavarat tunnistaa viivakoodin yhteydessä olevasta EAN-koodista: 460-469-koodeilla alkavat tuotteet ovat peräisin Venäjältä. Venäjän tuonti Suomeen on enimmäkseen teollisuustuotteita eikä niinkään valmiita kulutustavaroita. Poikkeuksena ovat Nokian Renkaiden renkaat, jotka tehdään enimmäkseen Venäjällä. Nokian Renkaiden tuotanto Venäjällä on enimmäkseen vientiin ja yhtiö on Venäjän suurin kulutustavaroiden viejä. Yhtiöllä on tuotantoa myös Suomessa ja Yhdysvalloissa. Valmistusmaa on merkitty renkaaseen.

Polttoaine

St1-, Shell ja ABC-ketjujen polttoaineiden öljystä merkittävä osuus tulee Pohjanmereltä. Nesteen öljyn alkuperä on enimmäkseen Venäjällä ja sitä käyttävät sekä Nesteen että SEO:n huoltoasemat. Teboil kuuluu suoraan venäläisen Lukoilin alaisuuteen. Kaikki suomalaiset huoltoasemaketjut käyttävät bensiiniä ja dieseliä, joiden öljyn alkuperä on Venäjällä, mutta venäläisen öljyn osuus vaihtelee ja yhtiöiden omistus vaihtelee venäläisestä suomalaiseen. Tämä katsaus on suuntaa-antava. Öljyn alkuperän selvittäminen ei ole kuluttajalle helppoa. Läntisiltä jalostamoilta tulee öljyä merkittävissä määrin Venäjältä ja muista epämääräisistä lähteistä.

Polttoaineteollisuus on Venäjälle erittäin merkittävä elinkeino. Öljyn- ja kaasuntuotannon arvioidaan olevan 10-20 % maan bruttokansantuotteesta. Niiden osuus maan ulkomaanviennistä on 80 %. Venäjän valtion vahvuus riippuu siitä, kuinka hyvin sen polttoaineteollisuudella menee. Siksi kansallismielisen kannattaa pyrkiä välttämään Venäjän valtion tukemista tankatessaan. Järjestelmällisesti toteutettuna tämä vaatisi parempaa alkuperäselvitystä polttoaineteollisuudelta.

Vältä: Venäjällä tankkaaminen (yleinen ilmiö Suomen itärajalla); Teboil; Nesteen ja SEO:n bensiini ja diesel

Suosi: St1:n, Shellin ja ABC:n bensiini ja diesel; kotimainen uusiutuva diesel tai biodiesel

Ketsuppi ja sinappi

Alkuvuodesta 2016, kun Suomi oli keskellä pakolaiskriisiä, Felix lanseerasi mainoskampanjan, jossa mainostettiin että Felix tuntee suomalaisten maun. Kampanjaan kuului televisiomainos, jossa esiteltiin afrikkalainen Josephine esimerkkinä suomalaisesta: hänen kauttaan kuvailtiin suomalaista kansanluonnetta: ”me suomalaiset ollaan…”, pohdiskeli Josephine. Arvostelijoille, jotka ilmoittivat boikotoivansa Felixiä, brändi kuittasi, että ”meitä ei haittaa”, mikä innoitti antirasisteja ja synnytti Twitterissä antirasistista kampanjointia. Josephine toisti vielä haastatteluissa samaa sanomaa, jota mainos välitti. Mainoksessa ei näkynyt eikä siinä mainittu yhtäkään Felixin tuotetta. Yhtiön mainostempaus perustui nousevan maahanmuuttovastaisuuden vastustamiseen ja suomalaisuuden uudelleenmäärittelyyn samalla, kun yhteiskunta oli ajautumassa vakaviin vaikeuksiin suunnattoman maahanmuuttajavirran jatkuessa.

Felix-tuotemerkkiin kuuluu ketsuppeja, sinappeja sekä muita tuotteita, kuten suolakurkkuja, punajuuria, majoneesia ja salaatinkastikkeita. Tuotemerkin omistaa norjalainen Orkla. Merkin ketsupit ja sinapit valmistetaan Ruotsissa. Muita Orklan tuotemerkkejä ovat mm. Abba, Ahti, Grandiosa, Oolannin ja Tropicana.

Vältä: Felix-tuotteet

Suosi: Meiran Avainlippu-tunnuksella merkitty suomalainen ketsuppi ja sinappi

Finlayson

Sen jälkeen kun entinen mainostoimistoyrittäjä Jukka Kurttila osti Finlaysonin kahden liikekumppaninsa kanssa vuonna 2014, yhtiö on valjastettu liberalismin kampanjointiin. Finlayson on lanseerannut homoeroottiset Tom of Finland -vuodevaatteet, irtisanonut yhteistyön Kärkkäinen Oy:n kanssa yrittäjä Juha Kärkkäisen kansallismielisten näkemyksien vuoksi, lahjoittanut osuuden myynnistään pakolaistyöhön, kampanjoinut ruotsalaisen maahanmuuttopolitiikan puolesta, suosinut maahanmuuttajia rekrytoinnissa, kampanjoinut Suomen leijonan ”ottamiseksi takaisin uusnatseilta” ja lanseerannut feministisen mainoskampanjan.

Vältä: Finlaysonin tuoteet (mm. vuodevaatteita, pyyhkeitä, verhoja sekä Reino ja Aino -tossut)

Suosi: Kärkkäisen tavaratalot Lahdessa, Ylivieskassa, Oulussa, Iissä ja Jyväskylässä sekä verkkokauppa

Tradeka

Tradeka on suomalaisen ”punapääoman linnake”. Yritys on institutionaalisesti vahvasti vasemmiston hallussa ja vaikka se on virallisesti osuuskunta, sen yhtiörakennetta on muutettu niin, että päätösvalta on SDP:n ja vasemmistoliiton hallitsemalla säätiöllä ja asiakasomistajien ”demokraattisella” päätöksenteolla on yhtiössä äänivähemmistö. Voittojaan yhtiö jakaa yleishyödylliseen toimintaan: lahjoitusten saajissa on oikeitakin yleisesti hyväksyttävissä oleviä hyväntekeväisyyskohteita, mutta yhtiö tukee korostetusti suurilla summilla SDP:n ja vasemmistoliiton vaalikampanjoita ja puolueiden lähiyhteisöjä. Tradekalla asioimalla tukee näiden puolueiden toimintaa. Tradeka omistaa muun muassa Restel-ravintolayhtiön ja A-Katsastuksen katsastusasemat.

Vältä: A-Katsastus; Restel-ravintolat (mm. Burger King, HelmiSimpukka, Hemingway’s, Rax Buffet, Taco Bell, Wanha Mestari)

Suosi: suomalaisten yrittäjien ravintolat ja liikkeet sekä osuuskunnat, jotka toimivat perinteisen osuuskunta-aatteen mukaisesti ja joiden osuustoimintaa ei ole tukahdutettu Tradekan kaltaisella pseudo-osuuskuntajärjestelyllä

Ben & Jerry’s

Jäätelömerkki Ben & Jerry’s on avoimesti poliittinen brändi, joka on kampanjoinut muun muassa samaa sukupuolta olevien avioliiton ja lähi-itäläisten turvapaikanhakijoiden Euroopan-vastaanoton puolesta sekä painostanut sosiaalisen median yhtiöitä poistamaan enemmän vihapuhetta uhkaamalla vetää omaa mainontaansa palveluista pois. Venäjän keskittäessä joukkojaan hyökkäysvalmiuteen Ukrainan rajalle Ben & Jerry’s vaati Yhdysvaltoja liennyttämään jännitteitä pidättäytymällä itse viemästä lisää joukkoja Eurooppaan. Jäätelöyhtiön toiminnasta piirtyy karu kuva perinteiden murskaajana, eurooppalaisten kantaväestöjen asemien heikentäjänä, väestönvaihdoksen ajajana, kansallismielisten vaientajana ja Venäjän röyhkeän suurvaltaimperialismin myötäilijänä. Koska kannanotot on rakennettu tietoisesti osaksi jäätelömerkin julkikuvaa, kansallismielisten kannattaa välttää kokonaisuudessaan Ben & Jerry’s -jäätelöiden ostamista.

Vältä: Ben & Jerry’s -jäätelö

Ulkomaalaisten käyttäminen mainoskasvoina

Suomessa, kuten muissakin länsimaissa, on yleistynyt käytäntö, jossa mainonnassa pidetään esillä näkyvästi etnisesti tai rodullisesti ei-kantaväestöön kuuluvia ihmisiä. Käytännön teoreettisena perusteluna saatetaan käyttää sitä, että näin erilaisuutta kokevat vähemmistöt löytävät ympäröivästä todellisuudestaan samaistumisen kohteita, mikä voimaannuttaa heitä. Sama asia tarkoittaa suomalaisten kannalta tosin sitä, että suomalaiset kohtaavat ympäristössään yhä enemmän etnisesti ja rodullisesti vieraita ihmisiä, mikä rikkoo monella paikkakunnalla Suomessa vielä vallitsevan etnisen ja rodullisen yhtenäisyyden tunteen.

Jotkut haluavat välttää yrityksiä, jotka käyttävät tällä tavoin itsetarkoituksellisesti mainonnassaan ei-suomalaisia. Emme pyri tässä kokoamaan asian suhteen täydellistä luetteloa, sillä siitä tulisi varsin pitkä ja sen johdonmukainen noudattaminen kuluttajanvalintoja tehdessä olisi hankalaa. Aina ei ole myöskään tiedossa, onko vastuu mainosvalinnasta niinkään mainostajalla vai mainostoimistolla. Käytännön yleisyyden voi kuitenkin jokainen todeta selaamalla Telegram-kanavaa Musta lista, jonne kootaan tämänkaltaisia mainoksia. Tällaisten mainosten irrottaminen kontekstistaan, jossa ne ovat yksittäisinä ympäri katukuvia, lehtiä ja verkkomainoksia, ja asettaminen keskenään luetteloon hahmottaa, kuinka yleisestä ilmiöstä on kyse ja kuinka systemaattisen mentaalisen rotuidentiteettiin liittyvän mielipidemuokkauksen kohteena Suomi on.