Kai Murros: Vallankumous ja sen toteuttaminen modernissa yhteiskunnassa

Moderni vallankumous

Kirjakatsauksen kirjoittaja: Toni Jalonen

Kielletyt Kirjat -kirjakauppa julkaisi vastikään uusintapainoksen Kai Murroksen klassikoksi muodostuneesta kirjasta Vallankumous ja sen toteuttaminen modernissa yhteiskunnassa. Murroksen iskevä pamfletti julkaistiin alun perin vuonna 2001 ja se on sittemmin kerännyt kulttimainetta tietyissä piireissä. Uudessa 20-vuotisjuhlajulkaisussa on itse teoksen lisäksi mukana Rami Leskisen kirjoittama esipuhe, Kai Murroksen tuore haastattelu sekä kaksi uudempaa tekstiä. 

Vallankumous on nimensä mukaisesti opas vallankumouksen luonteeseen ja sen toteuttamiseen. Se koostuu lyhyistä, iskulausetyyppisistäkin lauseista, jotka on kirjoitettu ranskalaisin viivoin eri alaotsikoiden alle. Murroksen näkökulma vallankumoukseen on sosialistinen; ilmeisesti hän kuvaili kirjan julkaisun aikaan itseään marksilaiseksi. Hän kuitenkin hylkää sosialistisen kansainvälisyyden ja asettaa ihanteeksi kansallisvaltion. Tämän vuoksi myös nationalistit ovat löytäneet teoksen ja Murroksesta onkin muodostunut tämän kirjan ja erinäisten pitämiensä puheiden ansiosta kenties maamme tunnetuin kansallisradikaali ajattelija maailmalla. 

Juhlapainoksessa mukana olevassa haastattelussa Murros kertoo, että kirjan kirjoittaminen sosialistisesta näkökulmasta oli ikään kuin sosiaalinen koe. Hän halusi kokeilla, miten rankkaa retoriikkaa vasemmistolta sallitaan, esimerkiksi väkivallan käytön suhteen. Sitä kyllä sallittiin; hänelle ei koitunut seuraamuksia edes uudelleenkoulutusleirihin liittyvistä puheistaan. Hän käyttää kirjassa vasemmistolaista retoriikkaa ja tuoreessa haastattelussa kertoo pettyneensä siihen, että hän oli oikeassa: vasemmistolle valitettavasti sallitaan törkeä puhe ja käytös. Kirjan kritiikin kärki kohdistuu suurilta osin kapitalismiin ja globalismiin. Tästä huomaamme sen mielenkiintoisen seikan, että 20 vuodessa vasemmiston agenda on vaihtunut globalismin vastustamisesta sen kannattamiseen.

Mitä enemmän kirjaa lukee eteenpäin, sitä vahvemmin siitä tulee mieleen nykyaikainen radikaali kansallismielisyys, joka nimenomaan hylkää kapitalismin ja globalismin. Kaiken lisäksi kirja on myöskin liberalismia vastaan. Murroksen mukaan pitää käydä kansansotaa pääomaa vastaan. Hän kuvailee sitä, miten moderni kapitalisti sitoo itse omaan kaulaansa köyttä, johon tulee hirttäytymään. Moderni kapitalismi ja liberalismi tuhoavat valtion, josta seuraa sitten tämä sosialistinen vallankumous. Kirja antaa selkeät askelmerkit tämän toteuttamiseen, lähtien “Puolueen” toiminnasta ja varjoyhteiskunnan luomisesta. Keskiluokka saa myös osakseen osuvaa kritiikkiä kirjassa; Murros pitää sivilisaatiomme kohtalonkysymyksenä keskiluokan itsetuhoista typeryyttä ja sen seurauksia. 

“- Vallankumous modernissa, jälkiteollisessa yhteiskunnassa tapahtuu siten, että tukialueilla kehittynyt vallankumouksellinen vastayhteiskunta täyttää itsensä tuhonneen kapitalismin jälkeensä jättämän valtiottoman välitilan.

– Ahneutensa sokaisemien kapitalistien lopetettua valtion tulevat vallankumoukselliset työläismassat perustamaan sen uudelleen. Nyt kuitenkin sosialistisen valtion, joka palvelee työväenluokan päämääriä.”

Jos sivuuttaa vallankumousromantiikan ja väkivallalla herkuttelun, niin kirjasta on löydettävissä mainio ajankuva 2000-luvun alun maailmasta ja vasemmistolaisesta ajattelusta. Lisäulottuvuuden kirjaan saa vertaamalla sitä nykypäivän tilanteeseen. Useimmat Murroksen kirjassaan esittämät ennustukset ovat toteutuneet. Hän ei tosin nähnyt sitä, miten keinotekoisesti korkoja voidaan pitää matalina ja mahdollistaa näin valtioiden loputon velkaantuminen. Hän ei myöskään nähnyt, että markkinoille voidaan pumpata mielikuvituksellisia summia rahaa ilman, että talous suistuu hyperinflaatioon. Muilta osin hänen näkemyksensä kyllä ovat teräviä ja suhteellisen paikkansapitäviä. Sitä Murros ei osannut arvata, kuinka ihmisen seksuaalisuudesta tulee absurdin poliittisen taistelun näyttämö. 

Vallankumous ja sen toteuttaminen modernissa yhteiskunnassa tuskin tulee saavuttamaan jokaisessa koulussa luettavan kansallisen klassikon asemaa, mutta se on etenkin helppolukuisuudessaan ja tiivistetyssä ilmaisussaan varsin suositeltavaa luettavaa kaikille, joita kiinnostaa poliittinen radikalismi ja vallankumouksen anatomia. Vähintäänkin se kannattaa lukea omanlaisenaan kuriositeettina ja sosiaalisena kokeena, joka osoitti vasemmistolaisen väkivallan olleen jo 20 vuotta sitten sitä erilaista ja sallittua väkivaltaa.