Suomalaista elokuva- ja sarjatuotantoa suojeltava myös verkkopalveluiden aikakaudella

Aleksis Kiven päivänä kansallismielinen kulttuurikollektiivi Suunta muistuttaa, että suomalaisuudella on ollut kautta aikojen vaikeutensa, joista olemme selvinneet, kun olemme uskoneet suomalaiseen kulttuuriin. Siihen uskomalla voimme torjua myös globalisaation uhan. Suomen kieli ja kansallinen omaleimaisuus ovat sielumme: suojelkaamme niitä, ettemme menetä minuuttamme.

Suunta kannustaa ministeriöitä, jotka ovat asettaneet työryhmän selvittämään, voisiko elokuvia ja sarjoja esittäviä verkkopalveluita velvoittaa investoimaan kotimaisen sisällön tuottamiseen. Millaisia erilaisia keinoja tämän toteuttamiseksi selvitys löytääkään, olennaista on työryhmän hyvä tavoite: suomalaisen tuotannon turvaaminen muuttuvassa ympäristössä.

Elokuvia ja sarjoja katsotaan jatkuvasti enemmän erilaisten verkkopalveluiden (esimerkiksi Netflix, Amazon ja HBO) kautta. Monessa Euroopan maassa joko jo on tai niissä suunnitellaan palveluille kotimaisen tuotannon investointivelvoitetta. Suomessa tällaista velvoitetta ei ole. Kun elokuvien ja sarjojen katsominen muuttuu, alan sääntely pitää päivittää vastaamaan uutta tilannetta. Aikamme on pirstaloitunut ja globalisoituva ja viihdejätit ovat kansainvälisiä, joten emme voi olettaa, että ne huolehtivat suomalaisesta kulttuurista.

Suunnan periaatteissa todetaan, että ”vastustamme luonnollisia yhteisöjä hajottavia voimia, olivat ne sitten oikeistosta tai vasemmistosta” ja että ”vaadimme sekä marksilaisuuden että markkinaliberalismin johdosta tapahtuvaa yhteisöjemme kalvamista ja hajottamista lopetettavaksi”. Aivan kuten kulttuuri kärsii, jos sitä tuotetaan kansalle suunnitelmatalouden keinoin johdetusti ja ylhäältä määräten, kansallinen kulttuuri ei myöskään kukoista ympäristössä, jossa markkinat ovat täysin vapaat ja säätelemättömät. Sekä tiukka ohjaus että vapaat markkinat ovat uhka kulttuurillemme.

”Aleksis Kivi ammensi rehevästä ja rikkaasta kansankulttuurista. Ennen Kiveä ei ollut omaa suomalaista romaani- ja näytelmäkirjallisuutta”, toteaa Suunnanjohtaja Toni Jalonen. ”Aikansa ruotsinkielisessä kirjallisuus- ja teatterielämässä suomalaisuudelle piti löytää näyttämöt ja rahoitus, ja ne pitää löytää myös nykypäivän kulttuurille. Tämä koskee niin viihdettä kuin korkeakulttuuria, joita kumpaakin elävä kansallinen kulttuuri vaatii.”

Myös Suunnan toiminnanjohtaja N. A. Saramo vertaa nykypäivän suomalaisen kulttuurin tukemista Aleksis Kiven päivän kunniaksi Kiven aikaan: ”Suomalaisen kulttuurin tukeminen on yhä ajankohtaista. Sitä ei voinut jättää pelkkien markkinoiden tehtäväksi aikoinaan eikä niin tule tehdä nytkään. Senaatti myönsi 156 vuotta sitten Aleksis Kivelle Nummisuutareista historiamme ensimmäisen kirjallisuuden valtionpalkinnon. Kotimaisuutta pitää tukea myös nykyään ja myös nykyaikaisissa kulttuurimuodoissa.”

Hyvää Aleksis Kiven päivää!